”Ohjaukset auttoivat innostumaan ja tulemaan osaksi kurssia. Tykkäsin kaikkinensa. Kannusti luovaan ajatteluun vapaaseen assosiointiin.”
Heli Lehti, YTO-opettaja erityisammattioppilaitoksesta ja Irina Tiainen, luokanopettaja, osallistuivat Draivia yrittäjyyskasvatukseen -koulutukseen ja siihen liittyvään ryhmäohjausprosessiin. Heli ja Irina olivat eri pienryhmissä. Koulutuksen järjestäjät Tampereen yliopisto, Taideyliopisto ja Yes Ry halusivat koulutuksella vahvistaa erityisesti yrittäjyyskasvatuksen pedagogisia malleja sekä kannustaa rohkeisiin kokeiluihin. Koulutuksen tarjosi Opetushallitus. Viisi kuukautta kestäneen koulutuksen aikana järjestettiin neljä ohjaustapaamista 3–6 hlö pienryhmissä varsinaisten koulutuspäivien väleissä. Julianna Nevari Kompukselta veti Helsingin pienryhmien ohjausprosessin kokonaisuutena, mihin myös Heli ja Irina osallistuivat.
Ryhmäohjaus tai ryhmävalmennus tarkoittaa sitä, että eri organisaatioista tai tiimeistä tulevat henkilöt muodostavat oppimisryhmän, jossa jokaisella on oma henkilökohtainen oppimistavoitteensa. Ryhmä tapaa useita kertoja oppiakseen ja kehittääkseen uusia taitoja. Oppiminen tapahtuu prosessinomaisesti vaihtamalla ajatuksia ja olemalla vuorovaikutuksessa toinen toisensa kanssa. (Sirkku Ruutu; Christine Thomton).
Tässä artikkelissa vedän yhteen haastatteluani Helin ja Irinan kanssa siitä, miten he kokivat ohjausprosessin ja, millaisia vaikutuksia sillä oli heidän oppimiselleen.
Vaikutukset motivaatioon
Ohjaukset olivat molemmilla haastatelluille antoisia ja ne saivat heidät innostumaan koulutuksen aiheesta. Helin sanoin: ”Ohjaukset auttoivat innostumaan ja tulemaan osaksi kurssia. Tykkäsin kaikkinensa. Kannusti luovaan ajatteluun vapaaseen assosiointiin.”
Vaikutukset koulutuksen tavoitteissa onnistumiselle
Ohjauksilla oli tärkeä rooli koulutuksen tavoitteiden mahdollistamisessa kuten koulutuksen aikaisen kokeiluprojektin sekä sen raportoinnin ohjauksessa. Kuten Irina asian ilmaisi: ”Ohjaukset selkeyttivät projektin rakennetta ja loppuraportointia”.
Vaikutukset ajattelun laajentumiselle
Heli kertoi siitä, kuinka hän sai ”laajempaa näkemystä käsiteltävästä aiheesta” ja kuinka oppimistavoite-työkalu auttoi löytämään fokuksen omalle tekemiselleen. Heli kuvaili, kuinka kysymykset tuntuivat aluksi haastavilta, mutta vähitellen ne avautuivat ja hänen katseensa kääntyi siihen, mitä hän oli jo tekemässä. ”Annetut kysymykset tulivat kaikki siihen samaan haaviin ja se juttu kehittyi vähitellen”, kuten Heli asian kiteytti.
Vaikutukset itsevarmuuteen
Irina ja Heli molemmat kertoivat ohjausten vaikutuksista itsevarmuuteen. Irina painotti suunnittelun vaiheittaista merkitystä: ”Ohjauksen myötä omat suunnitelmat selkiytyivät ja työskentely rauhoittui. Se toi varmuutta tekemiseen.” Heli kertoi siitä, kuinka hän oppi suhtautumaan rennommin itseensä kuullessaan muiden tarinoita ja peilaten omaa kokemustaan heihin. Hänellä vahvistui tunne siitä, että ”osaan mitä teen”. Erityisesti kohtaamiset saman alan ammattilaisten kanssa vaikuttivat omaan ajatteluun ja työhön piristävällä tavalla.
Vaikutukset uusien taitojen kehittymiselle
”Ohjaukset tarjosivat konkreettista tukea ja auttoivat soveltamaan opittua käytäntöön,” kuten Irina asian ilmaisi. Merkityksellisin ohjauksissa käytetty menetelmä Irinalle oli coaching-menetelmän kokeilu käytännössä. ”Se oli antoisa ja myös hauska kokemus, joka avasi uusia näkökulmia”.
Johtopäätöksiä: Mitkä asiat edistivät yllä mainittuja vaikutuksia?
Helin ja Irinan haastattelujen pohjalta sanoisin, että tilan järjestäminen oppimiselle ja toisten osallistujien kohtaamiselle on itsessään jo arvokasta. Tähän kun lisätään salliva, osallisuutta ja vuorovaikutusta ruokkiva ilmapiiri voi syntyä ihmeitä. Pieniä tai suuria. Emme voi tietää ennen kuin olemme antaneet sille mahdollisuuden.
Ohjaajan tai valmentajan asenteella ja taidoilla on luonnollisesti suuri vaikutus siihen, millainen ilmapiiri ja vuorovaikutus tapaamiselle syntyy. Helin sanoin: ”Se on sen näköinen juttu, kuin se vetäjä. Riippuu vetäjästä, miten se ryhmä on ja elää. Sinulla on hyvä asenne siihen.” Irina korosti vetäjän ohjaustaitoja: ”Julianna osasi kysyä oikeita kysymyksiä ja tarkentaa olennaisia kohtia.”
Vertailukohtana voisi tarkastella koulutusta, jossa tieto tulee luentomaisena asiantuntijapuheena. Kysymyksille voi olla tilaa, mutta niissäkin nojataan asiantuntijan vastauksiin pääsääntöisesti. Tällaiselle koulutukselle on paikkansa, mutta se, mitä siitä jää puuttumaan on oivaltaminen yhdessä kollegojen ja vertaisten kanssa vuorovaikutukseen heittäytyneenä. Vuorovaikutukseen, jossa sinun on ajateltava ääneen, kestettävä keskeneräisiä ajatuksia ja rakennettava omaa sekä yhteistä ymmärrystä vähitellen, prosessiin luottaen.
Haastatteluiden perusteella prosessimaisuus on tärkeää ajattelun kypsymiselle sekä luottamuksen rakentumiselle. Lisäksi riittävän pienet ryhmät (4–6 hlö) auttavat keskusteluiden käymisessä sekä osallisuuden kokemuksessa.
Kiinnostuitko valmennuksen tuomisesta osaksi koulutusta tai uusien taitojen oppimista?
Varaa aika maksuttomaan sparraustapaamiseen Juliannan kanssa tästä linkistä tai soita +358 40 526 0198 ja kysy lisää. Voimme yhdessä pohtia sopiiko valmennus työtapana teidän tarpeisiin.
+358 40 526 0198 | Julianna.nevari@kompus.fi | Helsinki, Finland