Erilaisia tapoja ohjata ihmisiä kohti tavoitteita on monia ja keskeisin ero niiden välillä on asiantuntijuuden lähteessä eli kenellä asiantuntemus on tai kenelle se annetaan. Valmentajalla, työnohjaajalla ja fasilitaattorilla on valta ja asiantuntijuus prosessin ja menetelmien valinnasta tavoitteen saavuttamiseksi. Konsultilla, suunnittelijalla ja kouluttajalla on valta ja asiantuntijuus tehdä suosituksia, päätöksiä tai kehittää ratkaisuja. Kaikissa lähestymistavoissa pyritään kehitykseen ja muutokseen.
Todellisuudessa eri ohjausmuodot vaihtelevat ja ohjaajan rooli voi vaihdella eri lähestymistapojen välillä. Ammattimainen ohjaaja osaa kertoa omasta roolistaan eri tilanteissa rehellisesti ja avoimesti sekä kuvata tarkoituksenmukaisimman lähestymistavan kuhunkin tilanteeseen.
Miten valita oikea ohjausmuoto eri tilanteissa?
Prosessia suunniteltaessa tärkeimmät kysymykset ovat, mihin ohjauksella pyritään (tarkoitus ja kehitys-/muutostavoite), paljonko on aikaa ja millaista osaamista on käytettävissä (resurssit ja pitkä-/lyhytkestoinen prosessi), mihin ongelmaan tai tavoitteeseen pyritään vastaamaan (tarve/tilanne), kuka on asiantuntija ja mikä on ohjaajan/suunnittelijan rooli prosessissa (roolit ja asiantuntijuuden lähde). Prosessin edetessä on tärkeää reflektoida ja tutkia, onko tavoite tai tarkoitus muuttunut ja tarvitaanko mahdollisesti erilaista lähestymistapaa tavoitteissa onnistumiseksi.
Erilaiset ohjausmuodot ja niiden valintaan liittyvät kysymykset tiivistetysti:
Monissa yhteistyö- ja osallisuusprosesseissa toimii yhdistelmä erilaisia ohjausmuotoja parhaiten. Alkuun esimerkiksi fasilitoitu suunnan kirkastaminen ja myöhemmin valmentava ote toivotun muutoksen ja toimintatapojen juurruttamiseen.
Miten ohjausmuotoja voi soveltaa suunnitteluun, tuote- ja palvelukehitykseen?
Muotoilussa ja suunnittelussa luodaan ratkaisuja, jotka vastaavat tilaajan ja/tai käyttäjän tarpeisiin. Tuloksena on paras mahdollinen ratkaisu, konsepti tai suunnitelma tunnistettuun tilanteeseen. Suunnittelijan rooli vaihtelee sisällön kehittäjästä (sisältövastuu), lähtötietojen ja ideoiden analysoijan välillä (prosessivastuu).
Suunnittelumaailmassa puhutaan käyttäjälähtöisestä kehittämisestä, joka viittaa rakennuksen loppukäyttäjien mukaan ottamiseen osaksi suunnittelua. Sen juuret juontavat osallistavaan ja demokraattiseen päätöksentekoon (participatory design) sekä sittemmin tuotekehityksessä syntyneisiin yhteiskehittelyn menetelmiin (co-creative design, collaborative design). Keskeisin ero näissä suunnittelun lähestymistavoissa on asiantuntemuksen lähde aivan kuten ohjausmuodoissakin.
Suunnittelutiimin sisällä roolit vaihtelevat työtehtävien mukaan. Johtaja voi luonnostaan ottaa enemmän valmentajan tai fasilitaattorin roolin kun taas suunnittelija voi keskittyä ratkaisujen ehdottamiseen eli konsultin rooliin. Mikäli osallisuudelle on nimetty henkilö voi hän ottaa enemmän prosessivastuuta, jolloin muulla tiimillä vapautuu tilaa yhteisen työn edistämisestä ja tiedonkeruusta luovaan ajatteluun ja toimintaan.
Miten kehittää omaa osaamista vuorovaikutus- ja johtamistilanteissa?
Erilaisia ohjaavia lähestymistapoja voi harjoitella omaksumalla ja kokeilemalla erilaisia rooleja, vuorovaikutustapoja, menetelmiä sekä reflektoimalla, kuinka se vaikuttaa tilanteen tai prosessin tuloksellisuuteen, mielekkyyteen tai vaikka tunnelmaan. Nämä keinot ovat keskeisiä ammattimaisen osaamisen kehittämisessä ja lopputuloksen optimoinnissa.
Artikkeli on kirjoitettu yhteistyössä Julianna Nevarin ja tekoälyn kanssa (Perplexity & Notebook). Käytettyjä lähteitä:
- Cannon-Bowers, J. A., Bowers, C. A., Carlson, C. E., Doherty, S. L., Evans, J., & Hall, J. (2023). Workplace coaching: a meta-analysis and recommendations for advancing the science of coaching. Frontiers in Psychology.
- Nevari, Julianna (2020). Collaboration matters – A retrospective of three user-centred building projects at Aalto University. (Diplomityö).
- Hyysalo, Sampsa (2009). Käyttäjä tuotekehityksessä—Tieto, tutkimus, menetelmät. (Kirjaotteet).
- Rosha, Angelina (2013). The Similarities and Differences between Coaching and Other Targeted Interventions. Economics and Business.
- Passmore, Jonathan & Lai, Yi-Ling (2019). Coaching psychology: Exploring definitions and research contribution to practice? International Coaching Psychology Review.
- Turner, Cindy (2019). The Difference Between Coaching & Mentoring, Consulting & Counselling. (Coach Central blogi).
- ICF Finland. Coaching-ydintaidot. (ICF Finland verkkosivu).
- EMCC Finland. EMCC kompetenssit. (EMCC Finland verkkosivu).
- Scrum.org. Comparing Facilitation, Coaching, Mentoring and Teaching. (Scrum.org verkkosivu).
Miksi valita Kompus osallisuuden kumppaniksi?
Tarjoamme erilaisia ohjausmuotoja joustavasti rakennushankkeen tai aluekehityksen tarpeisiin. Olemme kehittäneet rakennushankkeisiin soveltuvia osallisuuden tapoja yli 10 vuoden ajan. Meiltä saat yhteistyöprosessin tarveselvitykseen, toiminnallisten tavoitteiden kirjaamiseen, ideointiin, tilankäytöntapojen kirkastamiseen, yhteissuunnitteluun ja muutosjohtamiseen. Meiltä saat myös johtamisvalmennusta yhteistyö- ja johtamistaitojen kehittämiseksi. Urakkakilpailuihin sekä suunnittelutiimien osaamisen vahvistamiseksi tarjoamme työympäristö- ja pedagogista konsultointia.
Ota yhteyttä, jos haluat kuulla lisää!
+358 40 526 0198 | Julianna.nevari@kompus.fi | Helsinki, Finland