Skip links

Miten toteutamme käyttäjälähtöistä kehittämistä rakennushankkeissa?

Usein rakennushankkeiden hankesuunnittelivaiheessa huomataan, että käyttäjiltä kerätyt tarpeet ja toiveet eivät tule mahtumaan tavoiteltavaan laajuteen ja kustannuksiin. Herää kysymys, miten saisimme tiivistettyä tilaohjelmaa niin, että käyttäjät kokevat suunnitelmat vielä toimiviksi.

Kompuksella pyrimme siihen, että käyttäjät olisivat tiiviisti mukana heti tarveselvityksestä lähtien, jotta heille syntyy ymmärrys rakennushankkeessa tehtävien valintojen systeemistä. Kun siirrät yhtä palikkaa vaikuttaa se aina toisaalla. Keskeistä on ymmärtää, keitä kaikkia ovat käyttäjät, asiakkaat ja sidosryhmät, unohtamatta potentiaalisia tulevaisuuden käyttäjiä.

Rakennushanke on usein ainutkertainen tilaisuus kehittää yhteisön toimintaa jopa täysin uudenlaiseksi. Samalla se on mahdollisuus katsoa rakennettua ympäristöä laajemmin ja tuoda tilojen yhteiskäytön kautta niin tilatehokkuutta kuin ilmastohyötyjä.

Olemme mukana vastuullisen suunnittelun edistämisessa Suomessa ja yksi tärkeä tapa edistää sitä, on yhteiskäyttöiset monikäyttäjätalot. Se on yksi helpoimmista keinoista vähentää energia- ja materiaalikulutusta alueella laajemmin. Helpoin keino on olla rakentamatta. Tällöin voimme keskittyä kulttuurin ja toiminnan kehittämiseen.

Miten voimme auttaa?

Autamme luomaan projekteja muutoksen edistämiseksi ja valmentamaan työtä edistäviä tiimejä. Lisäksi tarjoamme konsultointina osallistumista tapaamisiin.

Palveluverkko

Autamme ymmärtämään eri palveluiden kokonaisuuksia, vaihtoehtoisia käyttöjä tai tulevaisuuden suuntia. Lopputuloksena voi olla esimerkiksi nykytilanteen kuvaus, toimintojen sijoittelusuunnitelma tai synergiakartta.

Tarveselvitys ja hankesuunnittelu

Autamme selvittämään, kirkastamaan ja kuvaamaan tilaajan sekä käyttäjien tarpeet osaksi hankesuunnitelmaa. Lopputuotoksia voi olla esimerkiksi yhteinen ymmärrys vaihtoehtoisista etenemistavoista, työympäristökonsepti, pedagoginen suunnitelma ja/tai toiminnan vaatimukset ja tavoitteet.

Urakka- ja arkkitehtuurikilpailut

Autamme tulkitsemaan käyttäjien kuvaamaa tietoa, haastamaan ryhmän ajattelua parempien ratkaisujen löytämiseksi sekä kuvaamaan ehdotusta yhteisen ymmärryksen rakentamiseksi. Lopputuotos voi olla esimerkiksi toiminnan tai pedagoginen perusteludokumentti.

Toteutus ja käyttöönotto

Autamme käymään yhteisiä keskusteluja toteutettavasta ratkaisusta, testaamaan suunnitelmien käytettävyyttä ja valmentamaan yhteisöä kohti uutta tapaa toimia tarvittavilta osin. Lopputuotos voi olla esimerkiksi päivitetty visio tai perusteludokumentti.

Autamme luomalla projekteja rakennushankkeen eri vaiheisiin.

Visioprojekti

Autan kirkastamaan toivotun tulevaisuuden yhdessä tiiminne kanssa sekä laajemmin käyttäjä- ja sidosryhmiänne osallistaen. Palvelutuotteet: Kompus-Spark, Kompus-Vision.

Tarveselvitys ja hankesuunnittelu

Autamme selvittämään, kirkastamaan ja kuvaamaan tilaajan sekä käyttäjien tarpeet osaksi hankesuunnitelmaa. Lopputuotoksia voi olla esimerkiksi yhteinen ymmärrys vaihtoehtoisista etenemistavoista, työympäristökonsepti, pedagoginen suunnitelma ja/tai toiminnan vaatimukset ja tavoitteet.

Kehitysprojekti

Tuemme uuden toiminnan kehittymistä kokeiluprojektin keinoin, muutostiimiä valmentaen ja osallisuustyötä tukien. Palvelutuotteet: Kompus-Flow, Kompus-Test, kompus-Plan ja Kompus-Voice.

Urakka- ja arkkitehtuurikilpailu

Autamme tulkitsemaan käyttäjien kuvaamaa tietoa, haastamaan ryhmän ajattelua parempien ratkaisujen löytämiseksi sekä kuvaamaan ehdotusta yhteisen ymmärryksen rakentamiseksi. Lopputuotos voi olla esimerkiksi toiminnan tai pedagoginen perusteludokumentti.

Käytettävyysprojekti

Autamme käymään yhteisiä keskusteluja esi-/avainhenkilöitä valmentaen ja käytettävyystestejä toteuttaen. Palvelutuotteet: Kompus-Share, Kompus-Flow ja Kompus-Voice.

Toteutus ja käyttöönotto

Autamme käymään yhteisiä keskusteluja toteutettavasta ratkaisusta, testaamaan suunnitelmien käytettävyyttä ja valmentamaan yhteisöä kohti uutta tapaa toimia tarvittavilta osin. Lopputuotos voi olla esimerkiksi päivitetty visio tai perusteludokumentti.

KIRJAT

Lue lisää asiantuntijamme ajatuksiamme käyttäjälähtöisestä kehittämisestä

Koulusta oppimisen ympäristöksi
Collaboration matters

Q&A

Katso alta useimmiten kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksiaksiamme niihin. Mikäli kaipaat lisää tietoa ota rohkeasti yhteyttä: julianna.nevari@kompus.fi / +358 40 5260198.

Rakennushankkeen eri vaiheissa on tarve erilaisille osallisuuden muodoille, jotta yhteistyö olisi tarkoituksenmukaista; Alussa kannattaa osallistaa laajemmin, luoda edustuksellinen asiantuntijaryhmä suunnan määrittelylle ja lähtötietojen keräämiselle. Myöhemmin kannattaa luoda projekteja ja ryhmiä tarpeen mukaan unohtamatta käyttäjien tietoa siitä, mikä arjessa lopulta toimii ja mikä ei. Autamme mielellämme löytämään oikean osallisuusmuodon eri vaiheissa, ota rohkeasti yhteyttä!

Käytettävyyttä tutkimalla ja suunnitelmia kehittämällä hankkeen eri vaiheissa päästään parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Käytettävyystutkimus on lähtöisin ohjelmistokehityksen maailmasta, missä halutaan varmistaa ohjelmiston helppokäyttöisyys. Samaa ajatusta kannattaa hyödyntää tilojen suunnittelussa ja järjestää testauksia ennen kuin suunnitelmat lukitaan. Mikäli kaipaatte ulkopuolista käytettävyysarviointia, ottakaa rohkeasti yhteyttä!

Rakennushanke on prosessina vaiheittain etenevä ja yhteistyön kannalta on keskeistä kertoa, mihin voi vaikuttaa tässä prosessin vaiheessa; Alussa lukitaan tavoitteet, kustannukset ja suuret linjat kuten sijainti. Myöhemmin siirrytään rakenteisiin, seiniin ja kiinteisiin rakennusosiin sekä siitä edelleen kevyempiin rakenteisiin kuten väliseiniin ja oviin. Lopulta suunnitellaan kalusteet ja varusteet sekä opasteet. 

Suunnittelu on luonteeltaan käyttäjälähtöistä ja viimeistään silloin on tarve kuunnella käyttäjiä. Valitettavan usein haasteeksi muodostuu yhteisen tahtotilan puute ja ristiriitaiset tarpeet sekä toiveet niin tilaajan kuin käyttäjien osalta. Siksi yhteiskehittämisen tulisi olla johdon vastuulla ja parhaimmillaan siihen on sitoutettu oma projektipäällikkö, jonka tehtävä on ottaa ihmiset mukaan johdonmukaisesti. Mikäli haluatte tukea projektipäällikön jaksamista ja osaamispääomaa, olemme käytettävissä, ottakaa rohkeasti yhteyttä.

Käyttäjälähtöisen kehittämisen yksi haaste on odotusten kasvaminen joskus kohtuuttomiksi. Alussa ei välttämättä tiedetä vielä, mihin on varaa tai mitä oikeastaan tarvitsemme. Ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun olemme tulleet auttamaan erilaisten näkemysten yhteensovittamisessa ja yhteisen päätöksen aikaansaamisessa. Ne kuuluvat rakennushankkeen ja käyttäjälähtöisen kehittämisen luonteeseen. Usein tullaan tilanteeseen, jossa toiveet ja tarpeet vain kasvavat, mutta ei saada aikaan yhteisiä päätöksiä. Jos tiiminne tai hankkeenne on jumissa silloin on hyvä pysähtyä reflektoimaan osallisuutta.

Rakennushankkeessa on kolme tärkeintä käyttäjälähtöisen kehittämisen vaihetta lopputuloksen kannalta: 1) Tarveselvitys ja hankesuunnitteluvaihe: Yhteinen käsitys siitä, millaista toimintaa tiloissa tullaan toteuttamaan konkreettisesti. Jos käsitys jää abstraktille tasolle, totuus ilmenee vähitellen rakentamisen ja käyttöönoton aikana. 2) Tilaohjelmavaihe: Jos tilojen tiivistäminen tilaohjelma-/luonnosvaiheessa irtautuu käyttäjien tarpeista, tällöin käyttäjät jäävät suunnittelun ulkopuolelle ja tyytymättömyys on luonnollinen reaktio tilanteeseen. Jos kustannuksia karsitaan muuttamalla olennaisesti toimintaa nykyisestä vaatii se tuekseen yhteistä työtä ennen suunnitelmien lukitsemista ja tilojen käyttöönottoa. 3) Käyttöönottovaihe: Yhdessä luotu visio, tavoitteet ja toiminnan suunnitelmat unohtuvat arjen jalkoihin. Jos muuttoa ennen ei synny yhteistä ymmärrystä tulevasta toiminnasta, jää tilojen käyttö sattuman varaan. Irtokalustesuunnitteluvaihe tarjoaa erinomaisen paikan suunnitella arjen toimintaa uusissa tiloissa. 

Vastuullinen suunnittelu tarkoittaa mm. kiinteistöjen viisasta hyödyntämistä, remonttien kyseenalaistamista ja materiaalien sekä kalusteiden kiertoa. Tulevaisuudessa rakentamista kyseenalaistetaan yhä enemmän. Rakennusten käyttäjiä ja toimintoja yhdistetään viisaasti. Pieniä faceliftejä tehdään yhä useammin suuria remontteja välttäen. Jos rakennetaan uutta tutkitaan vaihtoehtoisia toiminnan skenaarioita, jotta rakennus tuo riittävää lisäarvoa kuormittaessaan ympäristöä korjausrakentamista enemmän. Vähitellen arvostus kuluneita ja uusiokäytettyjä rakennuksia, materiaaleja ja kalusteita kohtaan kasvaa. Sen huomaa siitä, että ollaan valmiita maksamaan lähes uuden hinta myös kunnostetusta kohteesta. Vastuullinen suunnittelija siis ymmärtää suunnitteluvaiheen vastuullisuuspotentiaalin, tuo sen jämäkästi keskusteluun, osaa hyödyntää materiaaleja viisaasti ja suunnitella toimivia tiloja vain pieniä muutoksia tekemällä. 

Tutki alta, millaisia projekteja olemme toteuttaneet.

Tila- ja toimintasuunnitelma sparraillen